Esimies edellä someen

Mikä some?

Sosiaalinen media on alusta, jossa vain mielikuvitus on rajana. Työkaluna se on hankala, sillä osalle ainakin oman organisaationi työntekijöistä se on täysin vieras, asiakkaista puhumattakaan. Osa henkilöstöstä taas käyttää sitä päivittäin hyvinkin taitavasti.

Itse työskentelen pienehkössä yhdistyksessä, joka toimii välityömarkkinapaikkana vaikeasti työllistyville ja tuottaa kodinhoidollisia palveluita vähävaraisille ikäihmisille. Lisäksi meillä on viisi eri kohtaamispaikkaa, koko kansan olohuonetta. Yhdistyksen asiakaskunnasta suuri osa on joko pitkään työelämän ulkopuolella olleita tai ikäihmisiä. 

Olen toitottanut somen tärkeydestä jo pitkään. Viimeisimmässä Teams-henkilöstöpalaverissamme käytiin keskustelua siitä, että meille on vihdoin palkattu ns. somettaja. "Pian aloittava uusi työntekijä alkaa sitten ensin ottamaan valokuvia eri toimipisteistä ja sen jälkeen hän käy laittamaan niitä someen." Asia esiteltiin suunilleen noilla sanoilla. Pyysin, että työntekijää varten laadittaisiin edes jonkinlainen tavoitesuunnitelma ja ohjeet. Oma esimieheni lupasi palata asiaan myöhemmin, toivottavasti ainakin ennen kuin tämä uusi henkilö aloittaa työt. 

Meidän yhdistyksessä somen käytöllä ei vielä ole minkäänlaista tavoitetta. Sen olemassaolo tiedostetaan, mutta sille ei vielä ole tehty mitään. Viestintä yleisesti ottaen ei ole oman organisaationi vahvinta osaamista, ei sisäisesti eikä ulkoisestikaan.

Juuri tällä hetkellä meillä painitaan digiloikan tuomissa ongelmissa ja pyritään saamaan etäpalaverit toimimaan, niin teknisesti kuin henkisestikin. Tässä kohtaa somen lisääminen toimenkuviin toisi luultavimmin puolelle henkilöstöä ainoastaan muutosvastarintaa sen mahdollisuuksien näkemisen sijaan.

Some työkäytössä

Oman työpaikkani suhteen tärkeintä olisi ensimmäisenä päättää mitä somella tavoitellaan ja kenelle sillä pyritään viestimään. Yhdistyksen tulisi miettiä, onko tarkoituksena rakentaa ammatillista profiilia vai mielikuvaa helposti lähestyttävistä koko kansan olohuoneista. Koen, että meidän organisaatiolle olisi syytä laatia viestintäsuunnitelma, jonka osana olisi someohjeet. Eli ainakin perustasolla kirjata ylös mitä tavoitellaan, kuka tekee, mitä tekee, millä aikataululla ja miten paljon siihen on käytettävissä resurssia. Toki siitä saatava rahallinen korvauskin olisi syytä miettiä etukäteen. 

Meillä somessa ei vielä ole oltu aktiivisesti, joten sen valloittaminen on aloitettava kanava kerrallaan ja maltillisin askelin. Facebook-sivut ovat olleet olemassa jo vuosikausia, mutta ainoat päivitykset sinne ovat ruokalistat kerran viikossa. Pääsääntöisesti minä olen viime aikoina jakanut sinne jotain oman työyksikköni päivityksiä.

Somessa aktivoitumisessa merkittävässä roolissa on esimies, toiminnanjohtaja, sillä johdon sitoutumisella ja esimerkillä on osoitettu olevan suuri merkitys henkilöstöön. Selkeillä toimintaohjeilla ja omalla esimerkillään johtaja voi saada aikaan henkilöstössäänkin pieniä askeleita someaktiivisempaan suuntaan. Tässä aktiivisuudessa henkilöstöä tulee tukea kaikin mahdollisin keinoin, esim. kouluttamalla, resurssoimalla ja mentoroimalla. 

Työntekijälähettilyys ja yhdistyksen ulkoinen kuva

Työntekijälähettisyys on minulle terminä uusi, mutta erityisesti meidän organisaatiossa se olisi loistava mahdollisuus tavoitteellisesti parantaa työnantajakuvaa ja organisaation ammatillista mainetta. Meidän henkilöstö on taitavaa ja se tekee tuloksellista työtä haasteellisessa ympäristössä. Tätä työtä olisi hedelmällistä avata vähän ulkopuolisillekin ja antaa sille kasvot. 

Toki tässä ja nyt se ei tule tapahtumaan, sillä haasteet koronan myötä ovat niin perustavaa laatua. Aihe sai kuitenkin itseni innostumaan ja kiinnostumaan erityisesti henkilöbrändäyksestä. Uskoisin, että oman henkilöbrändin rakentaminen pikkuhiljaa ammatillisempaan suuntaan hyödyttäisi myös itseäni tulevaisuuden työmarkkinoilla. 

Onnistunut henkilöbrändi

https://blogi.videolle.fi/tapio-haaja-videolle-paavideostrategiksi-ja-kehitysjohtajaksi

Henkilöbrändiä miettiessäni mieleen tuli ensimmäiseksi oman kylän poika, entinen luokkatoverini Tapio. Olen seurannut hänen kehitystään rautaiseksi ammattilaiseksi jo vuosikausia. Tapio on osannut taitavasti yhdistää ammatilliset näkemykset, urakehityksen ja somen mahdollisuudet kokonaisuudeksi, jota on kiinnostavaa seurata. Tapio käyttää useitakin somekanavia, joista osaa itse seuraan. Hän jakaa paljon ammatillista sisältöä, mutta tuo aina toisinaan ihania inhimillisiä pilkahduksia perhe-elämästään mukaan. Eri kanavien sisältö poikkeaa toisistaan jonkin verran ja kiinnostavuutta lisäävätä Tapion huimat valokuvat, joita hän ottaa harrastuksekseen.

Tapion henkilöbrändiä on luotu varmasti jo vuosikausia. En tiedä miten tietoisesti hän tätä on tehnyt, mutta viestintäalan ammattilaisena se kuuluu varmasti luontevasti osaksi työtä. Kokonaisuutena henkilöbrändi on onnistunut ja kiinnostava. Erityisesti kiinnostavuitta toki lisää se, että tunnen henkilön vuosien takaa. 

Itse tällaisesta henkilöbrändistä voisi vain unelmoida. Mutta onneksi minulla on jo muutama hyvä idea, mitä on helppo kehittää omassa somessani. Jotta oma ammattilaisuus välittyy myös ulkopuolisille, ei varmaan somen voimaa kannata enää väheksyä. Pelkkä Linkedin-profiili taitaa olla niitä viime vuosisadan trendejä. Nyt on aika kehittää jotain muuta sen rinnalle!

 

Lähteitä mm:

https://grapevine.fi/tyontekijalahettilyys-markkinointiviestinnan-voimavarana/

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/45395/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201502241363.pdf

http://epub.lib.aalto.fi/en/ethesis/pdf/12486/hse_ethesis_12486.pdf

https://www.slideshare.net/hponka/vuorovaikutus-ja-ryhmytyminen-ettoiminnassa-238864768

https://www.adlibris.com/fi/kirja/sano-se-someksi-123-9789522465450?gclid=CjwKCAjwz6_8BRBkEiwA3p02VRIKuwtGv7_telS3xhioWh5Nr5Oxc0j0hTbY_Rx5Ztx--eaItwFI5BoC4TQQAvD_BwE